Kuten monet muutkin käsityöbloggaajat (kuvia Catariina blogissa) täällä Joensuussa, olin minäkin harjoittelemassa kehräystä kuun puolessa välissä, mutta sen jälkeen on vain tapahtunut niin paljon, että en asiasta olen ennättänyt kertomaan. Toisaalta eipä noissa nöttösissä nyt niin kovin kerrottavaa. Kovasti pitäisi harjoitella, jotta tuosta kunnon lankaa rupeasi syntymään. Ja joensuulaisille tiedoksi: ei, en vielä ole ottanut värttinää junaan mukaan ja kehrännyt siellä.
Harjoittelu on todella jäänyt minimiin, sillä suurin piirtein "suoraan " tuolta kehruukurssilta menin väliaikaisesti vaatturiopeksi Helsinkiin. Siksipä ei ole tullut tehtyä mitään muutakaan käsityötä kuin ihan vähän junassa. Olen siis viikot Helsingissä koulujen loppuun asti, ja viikonlopuiksi tulen kotiin.
Minulla on siellä kova ikävä kotiin, vaikka päivät menevätkin nopeasti. Oppilaat ovat aivan upeita persoonia ja on kiva tehdä työtä, josta pitää, mutta minä taidan olla niin maalainen, että pääkaupunkiseutu ei minua kiehdo. Ja täältä Helsinkiin matkustamiseenkin menee tuhottomasti aikaa. Toisaalta on ihan terveellistä käydä kurkistamassa tuon koulun kaltaisen ison vaatetusosaston elämään.
Käsitöitä en siis juurikaan ole tehnyt, vähän ompelua kyllä, mutta siitä ehkä tuonnempana (tai sitten ei). Junassa on toistaiseksi ollut muutakin tekemistä (=lukeminen, nukkuminen) kuin neulominen, vaikka olen minä sitäkin vähän tehnyt. Vieläkään ei ole mitään esiteltävää siltä puolelta, ja ei varmaan tulekaan ihan pian. Neuletakki, jonka aloitin jo viime syksynä, on yhä edelleen vaiheessa. Takakappale ja vasen etukappale valmiina, oikeaa neulon yhä. Kaipa se kuitenkin joskus valmistuu… (toisaalta vosihan sitä ottaa junaan mukaan jotain nopeasti valmistuvaa?).
Kommentit