Me olimme juhlissa viime viikonloppuna. Siksi en osallistunut paikalliseen KIP-päivään. Anoppi ja appi viettivät yhteisiä syntymäpäiväjuhlia täysien kymmenien vuosien merkeissä. Juhlat olivat aika isot, sillä vieraita saapui yli 70 henkeä paikalle. Näihin juhlavalmisteluihin sitten oli myös nakitettu myös meitä läheisiä. Piti laatia ohjelmaa ja tehdä "matkamuistoja" yms. kivaa tai vähemmän kivaa, miten sen nyt ottaa.
Muutama päivä ennen juhlia minä vielä havahduin miettimään, että mitäs minä laitankaan päälleni näihin pippaloihin. Alkuperäinen ajatukseni oli vähän modistaa erästä entistä mekkoa, mutta kun sovitin asua totesin, että  painoa on tullut hippunen liikaa talven aikana. Yksi juhlamekoistani oli mielestäni liian pitkä ja hieno tähän tilanteeseen ja juhlapaikkaan, toinen taas on ollut päälläni aivan liian usein viime aikaisissa juhlissa ja muutama on sitten taas niin vanhahtavan oloinen, että en ollut oikein tyytyväinen niihin. Niinpä sitten kaivelin kaappejani ja löysin  mustaa pellavaa, josta tein yksinkertaisen hihattoman kotelomekon.

104060.jpg

Kotelomekon seuraksi sitten tein tuollaisen paidan. Senkin kangas oli minulla kaappini kätköissä - jotain yhdeksänkymmentä luvun lopun kangasta, jota olin jo viemässä kierrätykseen. Mekon vuoriakaan ei tarvinnut ostaa sekin löytyi kaapistani. Ainut mitä nyt ostin tähän asuun, oli mekon piilovetoketju. Hyvä minä - tämä oli säästöä.
Mekko on itse asiassa vähän tylsä ja ajattelin, että kirjon siihen helmaan jotain vielä ennen heinäkuun alussa olevia serkun häitä. Jos silloin olisi niin lämmintä, että voisi olla pelkässä mekossa huivi hartioilla. Ongelma on vain se, että mitä kirjon ja millä värillä.

Nyt juhlien jälkeen olimme ensin muutaman päivän mökillä. Talviturkkikin tuli heitettyä. Kotiuduttuamme olemme kyläilleet ja aloittaneet talven polttopuiden ajon ja pinoamisen pihaan. Puut ovat noin neljänkymmenen kilometrin päässä kotoa, ja kun ne ladotaan ensin peräkärriin ja peräkärristä pihassa pinoihin, niin siinä onkin ollut urakkaa ihan kummasti. Onneksi se on taas tältä vuodelta ohi. Talven aikana poltamme noin seitsemän - kahdeksan mottia puita leivinuunissa.
Siispä neuleet eivät ole hirveästi edenneet. Topissa olen nyt etukappaleen yläosassa ja Liisan lilja -huivissa olen edennyt vain muutaman mallikerran eteenpäin. Vaan jospa  ne siitä, vaikka nyt vielä tulee juhannus ja sen jälkeen alkaa juhlakausi.  Ne häät ja lisäksi molemmat tyttäreni ovat syntyneet  kesällä. Toinen kesäkuun lopussa ja ensimmäinen heinäkuun puolenvälin tietämillä, niin tässä on eräskin täytekakku leivottavana. Vaikka minä aina yritän kutsua mahdollisimman monet ihmiset (mummot, ukit, muut läheiset ja kummit) samalla kertaa, niin aina on ollut niin, että jollekin ei sovi, vaan juhlia on kummankin omien kaverisynttäreiden lisäksi ollut pahimmillaan kolmetkin. Saa nähdä kuinka tänä vuonna käy.